Uutisten kerääjä

Pelastuslaitoksen johtokunnassa on 25.2. käsittelyssä vuoden 2019 tilinpäätös ja lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilinpäätös tilikaudelta 2019

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat taloudelliset tavoitteet Vantaan kaupungintalousarviossa tilikaudelle 2019 olivat liikeylijäämä 0 euroa ja käyttöomaisuusinvestoinnit 2.3 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 332 616, 56 euroa ja tilikauden tulos 676 104, 09 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 2 295 013 euroa.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 314 5385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

Lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla.

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunnalle esitetään lausuttavaksi, että pelastustoimen asema huomioidaan jatkovalmistelussa. Erityisen tärkeää tämä on Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella, joka esityksen mukaan jakaantuisi kahteen Vantaa-Kerava ja Keski-Uudenmaan itsehallintoalueeseen. Suomen pelastustoimi on jo ”maakunnallistettu” vuonna 2004. Pelastustoimi järjestetään jo nyt kuntaa suuremmilla alueilla. Lisäksi Uudellamaalla pelastuslaitokset nykyisin tiivistä yhteistyötä keskenään ja alueen kuntien kanssa sekä muiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitosten yhteistyö on erityisen tiivistä Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen.

Viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ensihoidon tuottamisen kannalta esitetyistä vaihtoehdoista toimivin ratkaisu. Mikäli lainsäädännöllä voidaan varmistaa pelastustoimen mahdollisuus tehtävä yhteistyötä ensihoidon osalta Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa myös jatkossa, niin pelastustoimi voisi jatkaa edelleen myös kuntien välisenä yhteistoimintana.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännöllä turvataan itsehallintoalueiden mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään pelastustoimessa. Itsehallinnolliset alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä, jolloin nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitsisi jakaa kahteen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelut ja palveluverkko on suunniteltu ja optimoitu käsittäen koko nykyinen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue. Pelastuslaitoksen jako kahteen alueeseen aiheuttaisi tarpeen uusien rakenteiden ja palveluiden rakentamiselle sekä joka tapauksessa Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisesti omistaman paloaseman ja sen tarjoamien palveluiden yhteen sovittamisen kahden itsehallintoalueen kesken. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen jaossa kahteen itsehallintoalueeseen muutoskustannukset ovat merkittävät. Koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on nykyisin jo toimiva ja kustannustehokas, niin uusien rakenteiden ja hallinnon rakentumisesta aiheutuisi myös huomattava pysyvä käyttökustannusten lisäys. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kykenee tällä hetkellä tuottamaan tehokkaat pelastustoimen palvelut kustannustehokkaimmin kaikista Suomen pelastuslaitoksista.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 7181884

Esityslista