"Onni onnettomuudessa" - Järvenpään paloaseman monet vaiheet

Paloasemia ei rakenneta joka vuosi. Ja kun sellainen nousee, se palvelee kymmeniä vuosia. Ennen paloasema rakennettiin taajaman keskeisimpään paikkaan, nykyään trendi on toinen - paitsi Järvenpäässä. Monien hankalienkin vaiheiden jälkeen asema valmistui loistavaan paikkaan.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Järvenpään paloasema vihittiin käyttöönsä perjantaina 24.4. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoi, että nykyään paloasemat rakennetaan kalliin tonttimaan takia pois keskustoista. Vänskän mukaan Järvenpään asema poikkeaa tästä säännöstä.
- Uusi asema sijaitsee kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Ja se tulee olemaan tällä paikalla vähintään seuraavat 30 vuotta, Pekka Vänskä sanoo.
Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoo, että uutta paloasemaa on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Asia on ollut esillä kaupungin elimissä noin 20 vuoden ajan.
- Eräässä vaiheessa tilannetta hankaloitti toiminnan alueellistaminen, eräässä vaiheessa tutkittiin Tuusulan, Keravan ja Järvenpään yhteisasemahanketta, jossa ongelmaksi muodostui aseman sijaintipaikka – kuinkas muuten, Kukkonen kertoo.
Lopulta ei ollut enää vaihtoehtoja, sillä vanhan aseman kunto oli niin heikko, työsuojelukin vaati asiaan pikaista kuntoon saattamista. Kun uutta asemaa piti alkaa rakentaa, tuli eteen uusi este: Tontti, jolta jo puutkin oli rakennuksen tieltä kaadettu, olikin pohjavesialuetta.
- Jotta hanke ei enää siirtyisi, Järvenpään kaupunki etsi pikaisesti uuden tontin. Nyt ollaan tässä. Voi sanoa: Onni onnettomuudessa. Tämä paikka on loppujen lopuksi parempi kuin alkuperäinen, Kukkonen sanoo.

Hyvät vaihtoehdot vähissä

Erkki Kukkosen mainitsemat vaiheet tulivat tutuiksi myös palvelupäällikkö Mikko Ilmoselle, joka oli rakennusprojektissa pelastuslaitoksen edustaja. Kun puista raivattu tontti jouduttiin hylkäämään, Ilmonen sai nopeasti Järvenpään kaupungilta viisi uutta vaihtoehtoa.
- Kävin ajamassa kaikki läpi ja laskimme riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervon kanssa karttaohjelmalla miten eri tonteilta tavoitettaisiin Järvenpään tärkeitä kohteita. Kävi ilmi, että mikään tonteista ei ollut kovin kelvollinen, Ilmonen sanoo.
Hän kertoi asiasta Järvenpään kaupungille, josta melko nopeasti tarjottiin nykyistä tonttia.

Työryhmäkin meni uusiksi

Toinen Ilmoselle merkittävä käänne tapahtui kesällä 2014, kun rakennus oli pystytysvaiheessa. Järvenpään kaupungin yt-menettely vaihtoi rakennusprojektissa olleet kaupungin työntekijät ulkopuolisiin konsultteihin.
- Huomasin, että olen ainoa henkilö, joka on ollut rakentamisen alusta asti mukana. Se tarkoitti sitä, että loppu vuoden aikana puhelin soi tiiviimmin ja yhä useampi työpäivä viikosta kului Järvenpään paloaseman rakennustyömaalla.

Ilmonen on asemarakennusprojektien konkari. Järvenpään asema oli jo neljäs ison aseman rakennusprojekti, jossa hän on ollut mukana. Sen lisäksi hän on työskennellyt pelastuslaitoksen pienempien, yhden tai kahden yksikön, asemien projekteissa.
Järvenpään lisäksi kolme muuta isoa asemaa ovat Pelastuskeskus ja Havukoski Vantaalla sekä Hyvinkään paloasema. Kaikilla näillä asemilla toistuu sama look, niihin on suunniteltu Keski-Uudenmaan malli.

Uusi asema – iso asia

Uusi paloasema on pelastuslaitokselle aina iso asia. Sitä se on myös henkilöstölle. Henkilöstön tyytyväiset puheet Järvenpään uudesta ja toimivasta asemasta olivat kantautuneet juhlapuheen pitäjälle, sisäministeri Päivi Räsäsellekin asti. Hän mainitsi siitä puheessaan.
- Tämä on isoin asia minun 35 vuoden työurallani, Järvenpäässäkin yli 30 vuotta työskennellyt palomies Kari Sallinen sanoo.
- Kun olen koko työkaaren työskennellyt murjuissa ja homeissa, niin tämä on iso uudistus. On mukava tulla töihin, kun asema, työkoneet, yksiköt ja kaikki ovat uutta. Nyt työn tekeminen on enää itsestä kiinni. Ulkoiset puitteet ovat kunnossa, Sallinen sanoo.

Vänskä kiitteli henkilöstöään 11 vuotta kuluneesta taipaleesta, joka on selvitty ammattitaitoisen henkilöstön voimalla.
- Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut maamme  kustannustehokkain pelastuslaitos jo vuodesta 2007 lähtien. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on myös työilmapiiriltään maamme paras laitos, tämä on todettu kahdessa eri tutkimuksessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on myös hyvä palkanmaksaja. Tämä kaikki kertoo siitä, että olemme osanneet koota tämän vaikean palapelin oikein. Olemme siitä ylpeitä, Vänskä sanoo.
Kaupunginjohtaja Kukkonen alleviivaa Vänskän puheet.
- Järvenpään kaupunki on tyytyväinen. Olemme saaneet palvelua palvelutason mukaisesti, Kukkonen sanoo.

Ministeri Räsänen toteaa, että uusillakin asemilla tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä.
- Paloasema muistuttaa rakennuksena siitä että ammattitaitoista on tarjolla ja sitä on lähellä, se viestii ympärilleen turvallisuuden tunnetta.
 - Pelastustoimen tekemä työ on kansalaisten näkökulmasta tärkeää, ilman toimintavalmista ja hyvin varusteltua pelastustoimea ei yhteiskunnan perustoimintoja voida turvata. Ihmiset luottavat ammattiryhmistä eniten palomiehiin, Räsänen listaa.

Turvallisuus yhteiskunnan perustehtävä

Myös yhteiskunta tarvitsee pelastuslaitosta
- Turvallisuuden ylläpitäminen on yhteiskunnan perustehtävä. Vaikeuksista huolimatta turvallisuusviranomaisten valmius ja suorituskyky tulee nostaa turvallisuusympäristön asettamien vaatimisten tasolle ja turvata siihen tarvittavat voimavarat, Räsänen sanoo.

Taloudellisesti vaikeat ajat eivät anna aihetta laiminlyödä turvallisuutta.
- Iloitsen siitä, että kaikkien eduskuntapuolueiden muodostama työryhmä maaliskuussa esitti, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen näille tuleville vuosille suunniteltuja säästöjä vastaavat määrärahat tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 kehystasossa, Räsänen sanoo.
Työryhmän mukaan mahdollinen aleneva kehystaso ei riittäisi turvaamaan kansalaisille riittäviä palveluja. Räsänen kehottaa tulevaa hallitusta muistamaan tämän linjauksen.

Järvenpään paloasema palvelee ensisijaisesti 50 000 ihmistä, he asuvat 15 minuutin tavoittamissäteellä asemasta. Toissijaiseen 30 minuutin säteeseen mahtuu 130 000 ihmistä.
Ennusteet kertovat, että pääradan varressa väkimäärä lisääntyy 50 prosentilla seuraavan 20 vuoden aikana. On totuttu, että hälytystehtävät lisääntyvät samassa tahdissa väkimäärän kanssa. Tähän trendiin on kylläkin pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisyllä.

Elämän liekki Valkokivelle

Järvenpääläinen Janne Valkokivi kuului paloaseman vihkiäisten kutsuvieraisiin. Hänelle myönnettiin pelastuslaitoksen Elämän liekki -tunnustus ansiokkaasta toiminnasta Välskärinkadun tulipalopaikalla, minne hän kioskireissullaan osui.
Valkokivi alkoi seurata savunhajua. Hän huomasi, että rivitalon katonrajasta löi liekki. Hän soitti hätäpuhelun ja meni koputtelemaan asuntojen ovia. Palavan huoneiston edessä oli paljon savua ja Valkokivi huomasi, ettei huoneistoon ole enää mitään asiaa.  Hän alkoi koputella naapureiden ovia ja sai ulos yhden naapurin. Sitten savu hälveni ja Valkokivi huomasi, että palavan asunnon edustalla makaa kaksi henkilöä. Valkokivi kävi raahaamassa heidät etäämmälle rakennuksesta, missä hän sammutti lumella toisen asukkaan käryäviä vaatteita.
Pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt totesi, että pelastuslaitoksen hälyttäminen ja saapuminen kestää aina vähintään minuutteja, vaikka niin ripeästi kuin mahdollista tullaankin. Hätäpuhelun soittaja ja silminnäkijät ovat paikalla kuitenkin aina ensimmäisenä. He voivat ehtiä auttaa ja kenties estää isoimmat vahingot.
Välskärinkadullekin pelastuslaitoksen yksiköt ehtivät muutamassa minuutissa hälytyksestä. Silti Valkokivi oli ehtinyt hätäpuhelun jälkeen tehdä monta merkittävää asiaa: evakuoinut ihmisiä palosta ja sammuttanut heidän vaatteitaan. On todennäköistä, että ripeällä toiminnallaan Valkokivi on pelastanut ihmishenkiä.

Teksti ja Kuvat Marko Partanen

 Päivystäminen Järvenpään uudella paloasemalla alkoi tammikuussa 2015.

Erkki Kukkonen (oik), Päivi Räsänen ja Pekka Vänskä tarkistelevat puheitaan hieman ennen H-hetkeä. Vasemmalla on Janne Valkokivi.

Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen on asemaprojektien konkari.

Järvenpään paloaseman vihkiäisissä oli satakunta vierasta.

Palomies Juha "Elvis" Poikela lauloi ja lausui Aleksis Kiven tekstejä, naisten pyynnöstä kahvipöydässä myös Elviksen tuotantoa.

Sisäministeri Päivi Räsänen löi letkun poikki kirveellä - pelastuslaitoksen malli katkaista nauha. Työssä avustivat paloesimiehet Julius Rito ja Veikko Laaksonen.