Pelastuslaitoksen johtokunnassa 22.5. on esillä osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2019 sekä talousarvio ja investointisuunnitelma 2020.

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsauksessa 1.1. - 30.4.2019 todetaan, että alkuvuoden toiminta pelastustoimessa ja ensihoidossa on sujunut suunnitelmien mukaisesti eikä toimintaympäristössä ole tapahtunut yllättäviä muutoksia maakuntauudistuksen kaatumista lukuun ottamatta.

Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteisen riskianalyysin valmistelu jatkuu. Valvonnan painopisteinä on alueet, joilla pelastustoimen toimintavalmius on hyvää tasoa heikompi, vaarallisten kemikaalien varastointi kaupassa, koulujen sivistystoimien sekä kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtävä valvonnallinen yhteistyö sekä alueella olevien maatilojen valvonnallinen tarkastelu ja valvonnallisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulevien vuosien valvontaa ajatellen. Palontutkintaa ja siitä saatavien tulosten hyödyntämistä on ryhdytty kehittämään parantamalla palontutkinnan laatua ja määrittelemällä aiempaa selkeämmin palontutkintaan liittyvää vastuutusta.

Vuoden 2019 ensimmäisellä kolmanneksella pelastustoiminnan tehtävät kasvoivat hiukan, noin 70 tehtävällä. Tulipalossa menehtyi kaksi henkilöä: Tuusulassa ja Vantaalla. Alueellamme sattui yksi suuronnettomuudeksi luokiteltavaa onnettomuus Vantaalla (vahinkojen arvo yli 500 000 euroa). Kyseessä oli kerrostaloalueen autotallin palo, jossa tuhoutui 20 henkilöautoa. Henkilövahingot ovat vähentyneet useana vuotena peräkkäin. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 16 henkilöä (21, 2018 ja 27, 2017). Onnettomuuksissa loukkaantui 240 henkilöä.  Kuiva kevät on kasvattanut maastopalojen määrää 32 (6), myös liikennevälinepaloja on sattunut tavanomaista enemmän 61 (42). Tahallisten tulipalojen osuus on edellisen vuoden tasolla 39 ja 39%.

Ensihoitotehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3 %. Suoritettujen ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, joka johtuu erilaisista ensihoitojärjestelmistä.

Pelastuslaitoksen toiminta ja talous on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Liikeylijäämä on ylittänyt talousarvion 382 teur. Pelastustoiminnan osalta liikeylijäämä huhtikuun lopussa on noin 400 teur ja ensihoidossa liikealijäämä on noin -21 teur.

Vantaan valtuuston asettama sitova tavoite pelastuslaitoksen investoinneille vuodelle 2019 on 2,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan määrärahojen suuruisina.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Pelastuslaitos on valmistellut pelastustoimen valtakunnallisen strategian 2025, pelastuslaitoksen oman strategian ja kuntien strategioiden sekä ensihoidon ja pelastustoimen palvelutasopäätösten pohjalta vuoden 2020 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valmistelun perustana on lisäksi käytetty toimintaympäristöanalyysia ja riskienarviointia.

Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottaminen kustannustasoa vastaavaksi.  Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 1% palkkasummasta. Palkankorotusten lisäksi pelastuslaitoksen tulee varautua täysimääräisten lomarahojen maksuun vuonna 2020.

Pelastuslaitos on käynyt alustavia neuvotteluja HYKS-Peijaksen ja HUS Ensihoidon kanssa Ruskeasannan paloasemalle sijoitetun ambulanssin EKU6232, nykyisin valmiudessa joka päivä klo 9-23, muuttamisesta ympärivuorokautiseksi. Muutoksesta aiheutuu noin 300 000 € lisäkustannus, mikä on huomioitu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alustavassa vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Lopullinen päätös ambulanssin valmiuden muutoksesta varmistuu HUS-ensihoidon käytyä neuvottelut kuntien kanssa.

Pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vuonna 2020 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus valvonnan ja sen raportoinnin tarpeisiin sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto. Käynnissä olevassa pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa on todettu pelastuslaitoksen oman tietohallinnon tarvitsevan lisää myös henkilöresursseja selviytyäkseen kaikista suunnitelluista tietojärjestelmähankkeista. Pelastuslaitos esittää pelastuslaitoksen viestihuollon vahvistamista yhdellä henkilöllä.

Pelastuslaitoksen resurssien suunnittelun vastuulle on tullut sopimuspalokuntalaisten fyysisen työkyvyn seuranta ja sen vaatima työterveyshuolto sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen seurannalle ja ylläpidolle on asetettu lisää vaatimuksia. Pelastuslaitoksella on tarve vahvistaa operatiivisen henkilöstön resurssiensuunnittelua yhdellä henkilöllä.

Palomestareiden työajan muutoksen vaatima henkilöresurssien lisäys toteutettiin keväällä 2019 muuttamalla kahden ylipalomiehen virka palomestarin viraksi. Pelastuslaitos esittää kahden palomiehen viran perustamista pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn säilyttämiseksi entisellään.

Kivistö-Klaukkala alueen pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi tehty suunnitelma Luhtaanmäen paloasemasta, jonka toteutuksen myötä Vantaan maksuosuuteen tulisi viiden henkilötyövuoden lisäys, siirretään myöhemmäksi vuoteen 2021, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi.

Johtokunta pyysi lausunnon toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle 2020 alueen kunnilta. Lausunnot on saatu 13.5.2019 mennessä Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän kunnilta sekä Keravan kaupungilta. Lausunnoissaan kunnat pitävät pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmaan pääosin hyvänä, mutta toivovat kuntien kanssa tehtävän yhteistyön parantamista, kohdennettuja palveluita esim. ikäihmisille sekä toiminnan tehostamista. Kustannusnousua kunnat pitävät liian suurena, ja osa kunnista rajoittaisi kustannusnousun samalle tasolle kuin muussa kuntien toiminnoissa.

Johtokunnalle esitetään jatkettavaksi vuoden 2020 talousarvion, toimintasuunnitelman ja investointisuunnitelman valmistelua ja esitettäväksi Vantaan kaupunginvaltuustolle, että Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat erät ovat liikeylijäämä 0 euroa sekä investointien 2 300 000 määräraha.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

Esityslista

Kauniit pääsiäiskelit voivat houkutella monenlaisiin puutarhahommiin. Kaikenlainen kulottaminen ja puutarhajätteiden poltto tulee tänä pääsiäisenä kuitenkin unohtaa, sillä ruohikkopalovaara on ennusteen mukaan voimassa eteläisessä Suomessa loppuviikon ajan. Ilmatieteen laitoksen varoitukset voi katsoa sivuilta www.fmi.fi/varoitukset.

”Lumen alta esiin tullut viimevuotinen kuiva ruoho- ja lehtimassa on nyt erittäin syttymisherkkää ja pieneksi ajateltu poltto voi helposti levitä hallitsemattomaksi”, palopäällikkö Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. ”Myös tuuliolosuhteet voivat yllättää. Tyyni aamu muuttuukin nopeasti tuuliseksi ja tuli karkaa ympäristöön”, Lallukka jatkaa. 

Uudenmaan alueella on huhtikuun aikana syttynyt 39 maastopaloa. Vuosittain juuri huhti-toukokuu on sesonkiaikaa puutarhajätteiden polton ja kulotuksen seurauksesta syttyneille maastopaloille. Noin 70 % maastopaloista aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. ”Tässä kuussa on Uudellamaalla sattunut 28 maastopaloa enemmän, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kelit ovat siis erittäin otolliset ruohikkopaloille. Viime päivien kuiva ja tuulinen sää on lisännyt olosuhteiden vaarallisuutta. Toivon kaikille oikein hyvää ja turvallista pääsiäistä, ilman avotulen tekoa!”, palopäällikkö toivottaa.

Avotulta ei saa sytyttää, jos on vaarana sen leviäminen maastoon

Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen tai kovan tuulen aikana avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, jonka seurauksena tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä tai tiilistä valmistettuja tulisijoja, joista tulen leviämisvaaraa ei ole. Pelastuslaitos pyytää kaikkia kansalaisia huolehtimaan maastopalojen ennaltaehkäisystä. Myös lapsia tulee valvoa niin, etteivät he käsittele tulta ja erilaiset sytyttimet tulee pitää lasten ulottumattomissa. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista ja vastuu on suuri, kun lähitienoon lisäksi voi palaa myös omia tai toisten rakennuksia.

Puutarhajätteiden osalta kunnat suosittelevat yleensä muuta hävitystapaa kuin polttaminen. Risut ja lehdet voi kompostoida omalla pihamaalla tai toimittaa maksutta jäteasemille. Haja-asutusalueilla puutarhajätteiden pienimuotoinen poltto voi olla sallittua mutta taajamissa se on pääsääntöisesti kielletty savuhaitan vuoksi. Tarkista oman kuntasi ympäristömääräykset puutarhajätteiden polttamisen osalta. Roskien ja rakennusjätteiden poltto on nykyisin kielletty kaikkialla.

Jos näet maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille.