Suomen pelastuslaitosten palontutkijat kehottavat maatilojen omistajia huolehtimaan viljankuivureiden säännöllisestä huollosta ja puhdistuksesta. Kuivauslaitteiston hyvä kunto ja puhtaus pienentävät merkittävästi paloriskiä.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja valtakunnallisen palontutkintaverkoston yhteistyössä tekemän Viljankuivaamopalot 2017 -selvityksen mukaan kahdessa kolmesta vuonna 2017 syttyneessä viljankuivurin tulipalossa syttymissyy oli sama. Selvityksen mukaan syynä oli kipinän tai liekin pääseminen viljankuivurin epäpuhtaaseen poistoilmakanavaan laitteiston vikaantumisen takia, jolloin epäpuhtaudet syttyivät palamaan.

Palontutkijat suosittelevat, että nuohooja tekee poistoilmakanavan puhdistuksen nuohouksen yhteydessä. Myös kuivauslaitteisto tulee tarkastaa ja huoltaa aina ennen käyttökauden alkua, mutta kuntoa ja toimintaa on syytä tarkkailla myös käyttökauden aikana.

Suomessa oli 47 285 viljankuivaamoa vuonna 2017. Vikoja ja epäpuhtauksia havaitaan huonosti, sillä viljankuivurit toimivat automatiikan varassa ja kuivaamossa käydään vain satunnaisesti ja pikaisesti. Jos viljankuivaamo on osana muuta rakennusta, välissä tulee olla palomuuri tai palomuurimainen rakenne.  

Palontutkinnalla pyritään ennaltaehkäisemään tulipaloja

Palontutkinta on pelastusviranomaista velvoittava lainsäädännöllinen tehtävä. Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen, vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy, tapahtumaan vaikuttaneet taustatekijät, tapahtuman laajempi vaikutus, vahinkojen suuruus, merkitys ja vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku.

Palontutkinnan toteutukseen ja laajuuteen vaikuttaa tapahtuman seurausten vakavuus. Pelastuslaitosten on myös seurattava onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Onnettomuuskehityksen seurannan ja analysoinnin tulokset velvoittavat pelastuslaitoksia ryhtymään tarvittaviin ennaltaehkäiseviin ja varautuviin toimenpiteisiin. Tätä toteutetaan laatimalla suunnitelmia suurpalojen varalle sekä rakenteellisen paloturvallisuuden parantamiseksi ja tekemällä esityksiä turvallisuuden parantamisesta rakennusvalvonta- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisille.

Palontutkinnassa viranomaisyhteistyöllä on suuri merkitys onnistuneen lopputuloksen kannalta.

Lisätiedot: paloinsinööri, agrologi Reijo Houni p. 020 1111 400 tai reijo.houni@porvoo.fi, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

 ·         linkki selvitykseen

Oman kodin paloturvallisuus koostuu monista pienistä asioista. Toisinaan kannattaa katsella omaa kotia ”sillä silmällä”; osaako ambulanssi tarvittaessa meille ja osaanko toimia, jos syttyy tulipalo. Tärkeintä kuitenkin on, että omaa kotia tarkastellaan siten, että onnettomuuksia ei pääsisi syntymään.

Käsisammuttimissa on eroja

Jokaisen kodin vakiovarusteiksi kannattaa hankkia sammutuspeite ja käsisammutin. Ne kannattaa sijoittaa helposti saataville ja niiden käyttöön kannattaa tutustua perheen kanssa yhdessä. Peitteen koon tulisi olla vähintään 120 x 180 cm, jotta se suojaa käyttäjänsä, toteaa vanhempi palotarkastaja Olli-Valtteri Saarikoski. Sammutinta hankittaessa kannattaa huomioida, että vaahtosammuttimen sisältämä vaahtoneste on helpompi siivota, kuin jauhesammuttimen sisältämä hienojakoinen jauhe. Vaahtosammutinta on myös helpompi käyttää. Kuuden kilon sammutin on sopiva kotikäyttöön. Tietoa käsisammuttimista sekä niiden huollosta ja tarkastuksista löytyy tukes.fi -sivuilta. 

Palovaroittimellakin on parasta ennen päiväys

Riittävä määrä toimivia ja oikein sijoitettuja palovaroittimia on halvin henkivakuutus. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden tulee olla asennettuna vähintään yksi palovaroitin. Varoittimen toiminta on syytä testata kuukausittain. Testaaminen kertoo pariston toimintakunnosta, mutta ei vielä takaa laitteen toimintaa tositilanteessa. Palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5-10 vuoden välein. Varoittimen mukana tulevissa ohjeissa on suositeltu käyttöikä ja asennusohjeet. Koska sijoituspaikka on korkealla katossa, voisivat ikääntyneiden vanhempiensa luona vierailevat lapset tai lapsenlapset ottaa asiakseen isovanhempien palovaroittimien testaamisen kyläilyreissujensa yhteydessä. 

Viime vuonna Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tapahtuneissa rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista ja näistä vain 60 %:ssa se hälytti. Vajaa kolmasosa oli yrittänyt sammuttaa palon ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Näissä tapauksissa usein miten selvittiin vähäisin vahingoin.  Valtaosa tulipaloista aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten palavien kynttilöiden jättämisestä vartioimatta sekä ylimääräisten tavaroiden säilyttämisestä saunassa tai lieden päällä. Jos saunaa ei käytetä saunomiseen, kannattaa sulake kytkeä irti. Toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja on ollut koneen tai laitteen vika.

Osoitenumerointi ei ole vain pitsataksia varten

Talon osoitenumeroinnin tulee olla näkyvillä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Melko monessa pientalossa osoitenumeroinnin näkyvyys ei ole kunnossa ja apu saattaa sen takia viivästyä. Jos talon seinässä ei ole näkyvällä paikalla valmiiksi valaistua kohtaa, löytyy paristokäyttöisiä hämäräkytkimellä käynnistyviä osoitenumerolamppuja useista perustavarataloista.

Nuohooja kylään kerran vuodessa

Käytössä olevat tulisijat ja savuhormit tulee nuohota vuosittain, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte ei aiheuttaisi palovaaraa. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta.

Asukkaan tulee huolehtia nuohoojan tilaamisesta ajallaan. Nuohoojan voi valita itse, kunhan tältä löytyy vaadittava ammattitutkinto. Hyvä muistisääntö on tilata nuohooja samaan aikaan vuodesta, esimerkiksi lämmityskauden alkaessa tai päättyessä. Tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö voi alentaa korvauksia, jos nuohousvelvoitteiden laiminlyönnillä on ollut yhteys tulipalon syttymiseen.  Nuohoojien yhteystietoja löytyy osoitteesta nuohoojat.fi

Tietoa paloturvallisuudesta:

www.tukes.fi 

www.nuohoojat.fi

www.paloturvallisuus.info