Korona oli vuoden 2020 ilmiö, ja se vaikutti myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtävien määrään. Ihmisten liikkumisen ja yhteiskunnan aktiivisuuden väheneminen pienensi tehtävien määrää 15 %:lla kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tiukimpien rajoitustoimien aikana, huhti-toukokuussa ja joulukuussa tehtäviä oli jopa kolmanneksen normaalia vähemmän.

Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien määrä väheni

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna 2020 yhteensä 6856 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2019 oli 8002 kpl). Ensivastetehtävät vähenivät eniten, reilu 50 %:a, vuonna 2020 niitä oli 946 (2019: 1984 kpl). Myös erheelliset paloilmoitukset (2020: 1134 kpl, 2019: 1342 kpl), liikenneonnettomuudet (2020: 1106 kpl, 2019: 1253 kpl) ja avunantotehtävät (2020: 482 kpl, 2019: 602 kpl) vähenivät merkittävästi.

Ainoa tehtävätyyppi, jossa onnettomuuksien määrä kasvoi selvästi, oli vahingontorjuntatehtävät. Niitä oli 799 kpl (2019: 334 kpl). Nämä tehtävät ovat tyypillisesti myrskyvahinkoja, joten niiden määrä vaihtelee vuosittain sääilmiöiden mukaan.

Rakennus- ja huoneistopalojen määrä laski kolmantena vuotena peräkkäin. Rakennuspalot vähenivät 14 tehtävällä ollen nyt 91 (2019: 105 kpl). Tulipaloissa kuoli vuonna 2020 yksi henkilö.  Edellisenä vuotena palokuolemia oli neljä. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 23 henkilöä (2019: 32) ja loukkaantui 570 henkilöä (2019: 687).

Vaikka tulipalojen (rakennuspalot, rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot ja muut tulipalot) määrä väheni vuodessa 849:stä 713 kappaleeseen, silti yhteenlaskettujen omaisuusvahinkojen määrä pysyi samalla tasolla ollen 12,6 M€. Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tehtäviä oli toista vuotta peräkkäin neljä kappaletta, joista 2 kpl tapahtui Vantaalla ja yksi Tuusulassa sekä Mäntsälässä. Suuronnettomuudeksi luokitellaan tulipalo, jossa vahinkojen osuuden arvioidaan olevan yli 500 000 euroa.

Valtaosa tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta 59 % (2019: 53 %) ja toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 22 % (2019: 25 %). Kolmannes koneen tai laitteen aiheuttamista tulipaloista sai alkunsa ajoneuvosta tai muusta liikennevälineestä ja viidennes liedestä tai uunista.

Asuntojen palovaroittimien tarkastamistehtävien määrä pysyi samalla tasolla 252 kpl (2019: 276). Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 49 %:ssa tapauksista. Jos rakennuksessa oli palovaroitin, niin se myös hälytti 66 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu asukkaiden tai muiden henkilöiden toimesta 27 %:ssa onnettomuuksista ennen pelastusyksikön saapumista.

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Tavoite saavutettiin 67 % tapauksista. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:21 minuutissa (2019: 7:24 min). Heikoin tilanne on I-riskialueella (tiiviisti rakennettu korkeimman riskin alue), jossa kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Vuonna 2020 1. yksikön toimintavalmiusajan mediaani oli 6:43 (2019: 6:55) ja tavoite saavutettiin 37 % tapauksista (2019: 33 %). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2020 keskimäärin 1:30 minuuttia (2019: 1:29).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimii 30 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat antoivat merkittävää apua pelastuslaitosten yksiköille. Sopimuspalokuntia käytetään yleensä pelastuslaitoksen yksiköiden apuna, mutta esimerkiksi Pornaisissa sopimuspalokunnat hoitavat joitakin tehtäviä itsenäisesti ja ovat nopein apu sillä alueella.  Vuoden aikana 880 sopimuspalokuntien yksikköä tarvittiin avustamaan pelastustoiminnassa. Lukumääräisesti eniten hälytyksiä kertyi Savion VPK:lle, Asolan VPK:lle ja Pornaisten VPK:lle.

Ensihoitopalveluiden tarve väheni

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä laski 8 %;lla ollen vuonna 2020  36 522, kun edellisenä vuonna 2019 se oli 39 528.

Tehtävät vähentyivät tasaisesti kaikissa kiireellisyysluokissa molemmilla sairaanhoitoalueilla. HYKS- Peijaksen sairaanhoitoalueella kokonaistehtävämäärä laski 8 %;lla ollen nyt 23 150 kun ne vuonna 2019 olivat  25 354.  Keväällä lisättiin Vantaalla Ruskeasannan yksikön valmiusaikaa 15 tunnista 24 h, joka tasasi selvästi Pelastuskeskuksen yksikön käyttöä ja paransi palvelukykyä alueella.

Hyvinkään sairaanhoitoalueella pelastuslaitoksen yksiköiden tehtävät laskivat 5 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna.  Yksittäisten yksiköiden tehtävämäärissä oli laskua kaikilla muilla paitsi Hyvinkään aseman pelastuslaitoksen yksiköllä.

Keväällä kaikkien yksiköiden tehtävämäärät laskivat, mutta syksyn tullen ne tasaantuivat. Pääasiallisin syy oli korona, jonka alkuvaiheessa ihmiset eivät soittaneet apua eivätkä hakeutuneet lääkäriin. Tarve hakeutua hoitoon kuitenkin palautui normaaliksi syksyn aikana.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on koko maan pelastuslaitosten (22) kanssa seurannut vuosien ajan ensihoitohenkilöstöön kohdistuneita uhka- ja väkivaltatilanteiden kehittymistä alueella. Vuonna 2020 oli tehty 24 kpl uhka- ja väkivaltailmoitusta (UVVAT), joista suurin osa Vantaalla 16 kpl, muissa kunnissa 1-2 kpl.  Kaikissa ilmoituksissa uhkakäyttäytyjä oli potilas itse ja useimmin uhkaaja oli mies.

Lääkärihelikopterissa on pelastuslaitoksen HEMS-pelastaja

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen HEMS-pelastajat työskentelevät FinnHEMS lääkärihelikopterissa. Lääkärihelikopterin lääkäri on HUS:n palveluksessa ja helikopterin sekä lentäjän palvelut tuottaa Vantaan tukikohdassa Skärgårdhavets Helikoptertjänst Ab, jonka FinnHEMS Oy osti vuonna 2020.  Ennakkotietojen mukaan lääkärihelikopterilla oli 2437 tehtävää, joista Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli 1024.

Valvontatoiminta

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1 503 kohteeseen, joka vastaa 90 % toteumaa suhteessa tavoiteasetteluun. Lisäksi asuinrakennuksiin tehtiin 516 paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkivalvontaan liittyvää valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin.

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa, yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 783 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 19 958 kertaa.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 276:ssä valvontakohteessa, joista 73% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi.

Pelastustiet ja nostopaikat tulee pitää esteettöminä, jotta pelastusajoneuvot pääsevät perille ja pystyvät auttamaan avuntarpeessa olevia. Näiltä alueilta lumet tulee siirtää pikaisesti ja huolehtia, että kyseisille alueille ei pysäköidä.

Pelastustien tarkoitus on mahdollistaa nopea pelastustoiminta hädässä olevalle, joten lumi ei saa tuottaa viivytystä pelastuksen aloittamiselle. Esimerkiksi aivoverenvuoto tai sydänkohtaus, tulipalosta puhumattakaan - edellyttävät pikaista pelastamisen käynnistämistä, toteaa paloinsinööri Jarno Kivistö.

Pelastustiet ja siihen liittyvät nostolava-auton nostopaikat ovat lähtökohtaisesti ensimmäiseksi aurattavia alueita. Pääsääntöisesti kyseiset nostopistepaikat on merkitty pysäköinnin kieltävän merkin lisäksi pelastustie ja/tai nostopaikka lisäkilvellä. Pelastustien leveys tulee aurattunakin olla 3,5 m ja nostopaikkojen koon 6 m x13 m.

Kiinteistöjen palotarkastusten yhteydessä valvotaan henkilöturvallisuuden tasoa, talvella etenkin pelastusteiden ja poistumisreittien kuntoa. Palotarkastuksilla sekä katselmuksilla on havaittu, että lunta on saatettu ajaa tai jättää poistumisteiden eteen, jolloin poistumisturvallisuus vaarantuu. Henkilöturvallisuuden vaarantamisesta pelastuslaitos on antanut yksittäisiä kehotuksia poistumisteiden kunnossapidon turvaamiseksi. Myös jalankulkijoiden huomioiminen ja liukkauden torjunta kiinteistöjen alueella kuuluu kiinteistöjen vastuulle.

Alkaneiden kovien pakkasten johdosta on kasvavana uhkana korostumassa myös lämpövuotojen räystäisiin synnyttämien jääpuikkojen putoamisvaara. Kiinteistö on velvollinen huolehtimaan jalkakäytävän turvallisuudesta ja poistamaan vaaralliset jääpuikot tai tarvittaessa rajaamaan jalkakäytävän käyttöä vaarallisilta kohdilta.

Alkuviikolla ollutta lumimyräkkää tapahtuu eteläisessä Suomessa nykyisin todella harvoin. Viime vuosien leutojen ja vähälumisten talvien takia asia on saattanut jäädä taka-alalle tai jopa unohtua. Lumitilanne Keski-Uudenmaan alueella on pääosin hyvin hallinnassa, mutta yleisten liikenneväylien liikennöitävyys on katuviereen pysäköityjen autojen johdosta ollut rajallista. Teiden kunnossapito on hoidettu resursseihin nähden hyvin, mutta väärin tai huolimattomasti pysäköidyt autot tekevät kunnossapidosta kapeilla tieosuuksilla haasteellista.

Kiinteistöille laadittavissa pelastussuunnitelmissa on pelastuslain mukaisesti velvoite laatia suunnitelma myös poikkeuksellisia olosuhteita varten. Runsas lumen tulo on yksi esimerkkitilanne, johon kiinteistöissä varaudutaan. Tällöin on huolehdittava siitä, että tiellä olevat lumimassat kuljetetaan pois, eikä niitä kerätä ahtaille pelastusteille tai nostolava-auton käyttämille nostopaikoille.

Asukkaiden, huoltoyhtiöiden, isännöitsijöiden jne. kesken kannattaa käydä asumisen turvallisuuteen ja pelastussuunnitelmiin sekä erilaisiin tilanteisiin varautumiseen liittyvää keskustelua säännöllisesti ja muistutella, että kyseisten säädösten yms. takana on asukkaiden turvallisuus, toteaa Kivistö.

Viite: Pelastuslaki 379/2011 § 11