Juhannuskokkoja saa polttaa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vantaa), mikäli alueella ei ole metsä- tai ruohikkopalovaroitusta ja polttamiseen on maanomistajan lupa. Juhannuskokon polttamista koskevat samat säännöt kuin muutakin avotulen tekoa.

Näin poltat juhannuskokkoa turvallisesti:

• Turvallisin paikka kokolle on kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta.
• Rakenna kokko palamattomalle alustalle. Syttyvä kasvillisuus on poistettava sekä kokon alta että riittävän laajalta alueelta sen ympäriltä. Kastele kokon ympäristö huolellisesti.
• Tuulen suunta ja voimakkuus on huomioitava ennen kokon sytyttämistä.
• Varaudu sammuttamaan tuli ja hanki sammutusvälineitä riittävästi paikalle.
• Sytytä turvallisesti. Muista, että bensiini ei sovellu sytytysaineeksi. Käytä esimerkiksi tuohta tai sytytysnestettä, sitäkin vain tarvittava määrä.
• Huolehdi juhannuskokon vartioinnista ja valvo myös ympäristöä koko palamisajan.
• Sammuta lopuksi palojätteet vedellä.
• Siivoa jäljet ja huolehdi palamisjätteiden käsittelystä.
• Muista, että juhannuskokon sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista.

Mikäli kokkoa poltetaan yleisötapahtumassa, on tapahtumalle laadittava yleisötapahtuman pelastussuunnitelma.

Turvallista juhannuksen aikaa!

Jyrki Landstedt valittiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Aiemmin hän työskenteli samassa talossa pelastuspäällikkönä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi valittu Jyrki Landstedt kertoo saavansa johdettavakseen hyvässä kunnossa olevan talon. Siksi mitään isompia linjamuutoksia ei ole luvassa. Hän aikoo kuitenkin johtaa laitosta yhä enemmän selvitetyn tiedon varassa.

"Seison vankasti sen takana, että pelastuslaitosta tulee johtaa yhä enemmän selvitettyjen tietojen varassa. Tiedolla johtaminen on mainittu tärkeänä asiana myös valmisteltavana olevassa pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä", Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen (KUP) pelastusjohtajaksi valittu Jyrki Landstedt sanoo.
Hänen mukaansa tietoa on jo kerättykin mutta sitä ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla.

Landstedtin mukaan KUP kestää vertailun minkä tahansa pelastuslaitoksen kanssa niin kustannustehokkuuden kuin työhyvinvoinnin mittareilla mitattuna. Siksi mitään isompia linjamuutoksia ei ole tarpeen tehdä.
"En muutenkaan usko mihinkään harvoin tehtäviin superloikkiin, vaan usein otettaviin pieniin askeliin. Viilataan sieltä täältä vähän ja hyvästä voidaan saada parempi. Asiat eivät muutu sormia napsauttamalla."

Keskusteleva ilmapiiri

Landstedt kehuu edeltäjänsä Pekka Vänskän aikana pelastuslaitokselle kehittynyttä keskustelevaa kulttuuria.
"Palavereissa ja johtoryhmässä on keskusteleva ilmapiiri. Kaikki tekevät kaikkea. Voidaan sanoa, että olemme hallinnon moniosaajia - jos joku on poissa, pystymme paikkaamaan toisiamme."
Keskustelu toimii myös työntekijöiden suuntaan, vaikkei sopimisoikeutta olekaan. Pelastuslaitoksen johto tapaa henkilöstöjärjestöt kerran kuussa.
"Kun meillä on epävirallinen foorumi, voimme kattaa kaikille kupit pöytään. Emme päätä mitään mutta keskustelemme avoimesti. Jos olemme yhtä mieltä asioista, voimme viedä asioita omia reittejämme eteenpäin. Silloin on paremmat mahdollisuudet onnistua. Tämä on KUP:n kulttuuri, jota arvostan."

Mutkia muutoksessa

Iso muutos odottaa reilun puolentoista vuoden päässä. Suomeen on määrä perustaa 18 sote-aluetta, joiden mukaisesti pelastuslaitostenkin tulisi mukautua. Uudellamaalla muutos on näkyvin, kun Helsingin -, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten on määrä yhdistyä.
Pelastuslaitosten isäntäkunnat ovat kaikki esittäneet halunsa jatkaa vanhalla mallilla.
"Vantaan kaupungin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen linja on koko ajan ollut, että jos sote menee viiteen alueeseen, tulee pelastuslaitosten mennä mukaan mutta jos sotesta tulee 18 aluetta käsittävä kuten on päätetty, tulisi laitosten määrä säilyttää ennallaan, koska tällöin uudistus hyödyttää pelastustoimea kovin vähän."

Landstedt katsoo varauksella uudistuksen aikataulua. Kiire tulee. Hän on kuitenkin sitä mieltä että Suomi tarvitsee muutoksia, jotta sen taloudelle ei käy huonosti.
"Tavoiteltu muutos on kuitenkin niin suuri, ettei siihen yksi hallituskausi riitä. Siksi muutoksesta olisi saatava kaikille puolueille yhteinen näkemys. Demokratialla tehden loppuu aika ja kompromissi ei välttämättä palvele lopputulosta."

Pelastustoimi kärkenä

Jossain yhteyksissä pelastustoimen on sanottu menevän soteen ensihoito edellä. Landstedtin mielestä se on vaalislogan.
"Pelastustoimi menee soteen pelastustoimi edellä mutta näemme silti ensihoidon palvelut keskeisenä tehtävänämme. Meillä on ensihoidon osaamista ja ensihoidolla ja pelastustoimella on monenlaista synergiaetua."

Pelastustoimen sote-reppuun on pakattava myös varautuminen.
"Keski-Uudenmaan alueella olemme tukeneet kuntia isoihin katastrofeihin varautumisessa. Vaikka maakuntaan menisimmekin, on varautumistoimintaa silti jatkettava. Mitä paremmin kunta pystyy toimimaan laajamittaisessa katastrofissa, sitä paremmin se hoituu pelastustoimeltakin."

Jyrki Landstedt astuu pelastusjohtajan virkaan 10.3. Työ on tuttua, hän on tehnyt sitä jo sijaisenakin.
"Yksin en kuitenkaan töitä tee. Pääasiassa henkilöstö tekee työn ja tuloksen, joista itse pääsen nauttimaan."

Teksti Marko Partanen