Suomessa syttyy vuosittain yli 1000 rakennuspaloa, joiden aiheuttajana on sähkö. Noudata aina sähkölaitteen mukana tulevia käyttö-, asennus-, turvallisuus- ja huolto-ohjeita. Älä koskaan käytä vioittuneita sähkölaitteita, vaan korjauta ne tai hanki uusi laite. Viallinen laite on aina sähköisku- tai paloriski.

Sähkölaitteiden liitosjohtojen sekä jatkojohtojen pitää olla ehjiä. Ne eivät saa joutua puristuksiin eikä niitä saa vaurioittaa mitenkään. Tarkkaile johtojen kuntoa: haurastuneet, murtuneet tai muuten vaurioituneet johdot pitää uusia. Johtojen vioittuneita vaippoja ei saa paikata teipillä tai eristysnauhalla, vaan johto on vaihdettava. Jos yksittäiset johtimet, liitinruuvit tai muut sähköiset osat näkyvät, on välitön korjaus tarpeen. 

Jatkojohto väliaikaisiin ratkaisuihin

Jatkojohtoja pitäisi käyttää vain väliaikaisiin ratkaisuihin. Jatkojohdot tulee ottaa pois käyttöpaikalta silloin, kun niitä ei tarvita. Jatkojohtoja on säilytettävä siten, että ne eivät houkuttele pieniä lapsia leikkimään niillä. Älä ketjuta jatkojohtoja, vaan käytä yhtä riittävän pitkää jatkojohtoa. Pysyvissä ratkaisuissa olisi hyvä kutsua sähkömies ja asennuttaa riittävästi pistorasioita.

Ota huomioon myös jatkojohdon kuormitettavuus. Suuritehoisille laitteille kuten erillisuunille ja pesukoneille asennetaan aina oma pistorasia ja oma sulake, ei jatkojohtoa. Muita suuritehoisia laitteita ei pitäisi laittaa kuin yksi kerrallaan jatkojohtoon. Useampipaikkaiseen jatkojohtoon voi laittaa vain pienikulutteisia laitteita kuten pöytälamppu ja printteri, tai ladata kännykkää ja tietokonetta. 

Sähköpalojen torjunta

Sähkölaitteen turvallisuuden perusta on käyttöohjeen noudattaminen laitetta käytettäessä. Sähkölaitetta ei kannata jättää toimimaan silloin, kun asukkaat eivät ole kotona. Kylmälaitteet ovat tästä poikkeus. Toimiva palovaroitin varoittaa yleensä ajoissa alkavasta sähköpalosta. Sähkötöiden lisäksi kodin laitteiden ja laitteistojen asennukset ja huollot kuuluvat lähes poikkeuksetta sähköalan ammattilaiselle.

Lisätietoja:

Kodin sähköturvallisuusopas: http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/Kodin_s...

Vapaaehtoiset palokunnat eli VPK:t tarjoavat monipuoliset harrastusmahdollisuudet tytöille, pojille, miehille ja naisille kymmenestä ikävuodesta ylöspäin. Erityisiä pääsyvaatimuksia liittymiselle ei ole, kiinnostus ja oikea asenne riittää pitkälle. Monipuolisuudessaan palokuntalaisuus voi olla koko perheen harrastus. Jäsenyys on kaikille ilmaista.

Nuoriso-osastot

Nuoriso-osasto on 10–16 -vuotiaiden nuorten osasto. Kerran viikossa pidettävissä harjoituksissa perehdytään palomies- ja ensiaputaitojen harjoittelemiseen. Nuoriso-osastossa nuori oppii toimimaan itsenäisesti, oikein ja turvallisesti erilaisissa tilanteissa. Kouluttajina toimivat hälytysosaston jäsenet. Oman toiminnan lisäksi nuoriso-osasto voi osallistua erilaisiin palokuntanuorten yhteisiin tapahtumiin, kuten tutustumisretkiin, kilpailuihin ja leireille. Palokunta vakuuttaa jäsenet ja antaa kaikille osastolaisille harjoitusvarustuksen, johon kuuluu kaksiosainen haalari, kypärä, jalkineet, käsineet sekä vyö.

Palokuntanuorten kasvaessa he voivat osallistua palokunnan hälytysosaston toimintaan. Monet siirtyvätkin täysikäisyyden saavutettuaan hälytysosastoon ja siten mukaan hälytystoimintaan. Monilla VPK:illa on nuoriso- ja hälytysosastojen lisäksi myös nais- ja veteraaniosastot. 

VPK toimii usein myös onnettomuuspaikalla

Keski-Uudenmaan alueella toimii yhteensä 30 pelastuslaitoksen kanssa sopimussuhteessa olevaa palokuntaa, eli sopimuspalokuntaa. Vapaaehtoiset palokunnat tekevät tiivistä yhteistätyötä pelastuslaitoksen kanssa ja ne ovat osa pelastustoimen hälytysjärjestelmää. Muun muassa Pornaisissa sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisten joukossa. Tämä korostuu erityisesti harva-asutusalueella.

Palokuntaharrastuksen voit aloittaa ottamalla yhteyttä lähimpään vapaaehtoiseen palokuntaasi.